Edellisessä jutussa mainitsin olohuoneen senkin päällä olevan asetelman, se olisi nyt tässä. Mainitsin myös rakkauteni englantilaiseen sisustustyyliin. Sitä olisi myös tässä.

En ole opiskellut sisustustyylejä, joten saatan olla väärässä siinä, että tämä edustaa englantilaista sisustustyyliä. Ei ainakaan puhdaslinjaista sellaista. Korjattakkoon vielä, että tarkoitan sellaista vanhanaikaista englantilaista tyyliä, joihin törmää linnoissa ja kartanoissa. Nykyajan englantilaiset kodit ovat ihan moderneja, värikäitä ja valoisia, tietojeni mukaan, ja siellä, kuten muuallakin maailmassa, makuja ja tyylejä on monia.

Itse pidän hämäristä ja tummista huoneista. Vihaan kattovalaisimia, jotka antavat suoraa ja kylmää valoa kaikkialle, ilman varjoja. En juuri koskaan pidä kotonani kattovalasimia päällä, paitsi siivotessa. Pöytä-ja jalkavalaisimet ovat ihania tunnelmanluojia ja niitä pitääkin olla sitten jokaisessa mahdollisessa paikassa. En kuitenkaan ripottele niitä mielivaltaisesti joka paikkaan, vaikka mieli tekisi.

Tummasävyiset huoneet ovat siis kovasti mielekkäitä, ja olenkin maalannut mm. makuuhuoneessa yhden seinän tummanruskeaksi. Jollain sisustamisen värioppiin perehtyneellä olisi jotain sanomista siihen, että maalataan pienessä huoneessa seinä tummaksi. Tumma pienentää ja vaalea suurentaa. Niinhän sitä sanotaan. Piut ja paut sille! Jos haluan maalata pienen huoneen seinät tummaksi, niin maalaan. Tyttären huoneen seinät ovat myös osittain ruskeaksi maalattu ja se onkin ihana pikku pesä!

Yleensä aina asunnoissa valon määrä, siis luonnonvalon, on tärkeää. Asunnonvälittäjät ja ostajat korostavat AINA kuinka isot ikkunat asunnossa onkaan ja kuinka PALJON luonnonvaloa tunkee sisään! Nimenomaan tunkee. Olen ilmeisesti siltäkin osin vinksahtanut, että en juurikaan perusta valon määrästä. Enkä auringosta. Hui kamala, mitä päästinkään suustani!!! Kaikkihan auringosta tykkää! Hullu! No kun en nyt vaan tykkää. Tottakai kesä ja aurinko ja liibalaaba on ihanaa, en minä nyt mikään menninkäinen ole, mutta syksyisin ja talvisin en juuri auringosta piittaa. Onneksi asun Suomessa, ei tarvitse juurikaan murehtia liiallisesta auringonvalosta ja käyttää pimennysverhoja ympäri vuoden. Näin ollen, voisin asua myöskin Englannissa.

Näistä kultakehyksisistä maalauksista sen verran, että kun mies osti aikoinaan ensimmäisen, olin ihan " Voihan v***u, miten karmea!" Joudunko minä nyt oikeasti katselemaan tuota seinällä! Täytyy nimittäin ottaa (yrittää ainakin) kaikkien kodissa asuvien mieltymykset huomioon sisustusjuttujen suhteen ja jos hän pitää kultakehyksisistä maalauksista, niin niitä silloin on seinillä. Okei. Sitten tuli toinen maalaus. Ja sitten huomasinkin ostaneeni hänelle joululahjaksi yhden. Ja sitten taisi tulla vielä yksi, mutta silloin olin jo itsekin mieltynyt niihin ja törkkäsin seinälle vielä ison kultakehyksisen peilin.

En itseasiassa pidä ihan näin yksi yhteen natsaavasta sisustuksesta, mikä olohuoneessa tällä hetkellä on. Kuten jo jossain aiemmin mainitsin, tykkään yhdistellä uutta ja vanhaa ja olohuoneessa on hieman liiaksi taulujen ja huonekalujen takia balanssia. Menee osittain jopa tylsäksi, kaipaisi pientä wowjuttua sekaan. Onhan siellä kyllä sohva, joka ei sovi joukkoon. Siitä en laita (luultavasti) kuvaa ikinä. Se on musta nahkasohva, jonka istuinpäälliset on rikki, jonka takia siinä täytyy olla jonkinlainen peitto päällä. Pitäisi saada uusi, mutta kun sen on miehelle niin rakas. Pitäköön vielä.